suomi

Firenzen julkilausuma

Englannin kielen käyttö akateemisen opetuksen ja tutkimuksen kielenä on lisääntymässä kaikkialla Euroopassa. Tämä tendenssi on vielä selvempi luonnontieteissä kuin humanistisissa tieteissä. Pyrkimys omaksua ”vain englanti -politiikka” tieteellisissä julkaisuissa ja ainoana keskustelukielenä kansainvälisissä (ja jopa kansallisissa) konferensseissa on lisääntymässä nopeasti. Näissä tilanteissa on epäilemättä käynyt niin, että englannin asema kansainvälisessä yhteydenpidossa on vahvistunut kaikkien muiden kielten kustannuksella.

Tilanne on samankaltainen yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä. Muita kieliä kuin englantia puhuvissa maissa tarve olla osa kansainvälistä tieteellistä yhteisöä edistää mitä ilmeisimmin englannin kielen käyttöä kansallisten kielten sijasta.

Tämän asenteen vahvistuminen on erittäin todellinen lingvistinen, kognitiivinen ja kulttuurinen riski. Englanti ei ole neutraali, kaikkiin tarkoituksiin sopiva kommunikaation väline. Englannin kielen hallitseva tai jopa yksinomainen käyttö vaikuttaa siihen, että muilla kielillä kehitettyjä tärkeitä perinteitä, käsitteitä ja menetelmiä väheksytään tai ne unohdetaan. Voi käydä myös niin, että eri alojen valtavirta – joka määrittelee relevanteimpina pidetyt aiheet ja ongelmat – on englanninkielisten maiden edustajien dominoima. Tämän on jo osoitettu vaikuttavan tutkimuksen taloudellisen tuen kohdentamiseen muissa maissa.

• EFNIL, monien Euroopan maiden virallisten kielten keskeisten laitosten yhteistyöverkosto, on hyvin huolissaan nykyisestä tendenssistä käyttää englantia akateemisen opetuksen kielenä muissakin kuin englanninkielisissä maissa. Se että eri maiden kielten sijasta pyritään yliopisto-opetuksessa ja tutkimuksessa käyttämään englantia, rajoittaa näiden kielten käyttöalaa ja niiden kehitystä ja vaarantaa siten Euroopan kielellistä monimuotoisuutta, joka on olennainen maanosamme kulttuuriselle monimuotoisuudelle ja hyvinvoinnille.

• EFNIL hyväksyy täysin sen, että ne tutkijat ja opiskelijat, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kieltä, käyttävät englantia viestinnän apukielenä. EFNIL varoittaa kuitenkin, että yksinkertaistettua englantia ei käytettäisi vallitsevana tai yksinomaisena opetuksen ja julkaisujen kielenä muissa kieliympäristöissä, koska tämä heikentää muita kieliä ja tekee ne vähitellen yhä sopimattomammiksi tieteelliseen keskusteluun. Tarpeetonta sanoa, että se myös vaikuttaa opettajien ja muiden kasvattajien samoin kuin opiskelijoiden tyyliin, jolloin luovuus saattaa kärsiä.

• EFNIL hyväksyy sen, että englannin kielen käyttö kommunikaation kansainvälisenä välineenä on hyödyksi varsinkin niin sanotuissa ”kovissa” tieteissä, joissa jopa yksinkertainen englanti voi olla hyödyksi, kun esitellään muita kansainvälisiä semioottisia järjestelmiä, kuten matemaattisia kuvauksia, taulukoita, kemian kaavoja ja graafisia esityksiä. Näillä aloilla täytyy kuitenkin kannustaa muiden kielten käyttämiseen englannin ohella, jotta mahdollistetaan tulevaisuudessakin se, että näillä kielillä edistetään korkeatasoista tieteellistä keskustelua ja valotetaan tieteellisiä ongelmia ja tuloksia myös suurelle yleisölle.

• Opiskelijoiden tulee käyttää äidinkieliään ja lisäksi muita tarkoitukseen sopivia kieliä opinnoissaan. Ei ole tarpeen välttää englantia kokonaan, mutta englannin kielen käyttöä tulee pitää vain toissijaisena väylänä, kun opiskelijat esittelevät tuloksiaan ja perustelevat niitä.

• EFNIL vetoaa siten Euroopan ei-englanninkielisten maiden akateemisiin ja poliittisiin auktoriteetteihin, että he mitä painokkaimmin rohkaisevat opettajia ja opiskelijoita käyttämään kansallisia kieliään tutkimuksessa ja opinnoissa.

• Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden nimissä EFNIL vetoaa myös englanninkielisten maiden professoreihin, opiskelijoihin ja yliopistojen hallintoon, jotta myös näissä maissa pyrittäisiin opiskelemaan ja käyttämään muita Euroopan kieliä. Tämä auttaa säilyttämään Euroopan kielellistä monimuotoisuutta ja sen arvoja.

(hyväksytty EFNILin yleiskokouksessa Accademia della Cruscassa 28. syyskuuta 2014)