suomi
Riian julkilausuma
kansallisesta ja Euroopan kielipolitiikasta
Hyväksytty EFNILin yleiskokouksessa Riiassa 13. marraskuuta 2007
1. Kielellinen monimuotoisuus on eurooppalaisen identiteetin ja kulttuuriperinnön olennainen piirre. Tästä monimuotoisuudesta seuraa ratkaiseva sosiaalinen ulottuvuus:setakaa kaikkien jäsenvaltioiden jokaiselle kansalaiselle yhteiskunnallisen osallisuuden ja täyden kansalaisuuden. Euroopan kielellinen monimuotoisuus ja Euroopan kansalaisten monikielisyyden kehitys tarvitsevat enemmän ja vahvempaa tukea sekä kansallisilta hallituksilta että Euroopan unionin instituutioilta.
2. Kansallisten ja Euroopan toimintalinjojen menestyksekäs koordinaatio ja yhteistyö voivat tuottaa tulosta vain, jos eri poliittiset elimet ja niiden esitykset ovat sidoksissa toisiinsa, jotta voidaan varmistaa se, että toimintastrategiat lähenevät toisiaan tarpeeksi ja poliittiset toimet ovat tehokkaita. Siksi EFNIL ehdottaa Euroopan parlamentin 4. syyskuuta 2003 [2003/2057 (INI)] hyväksymän julkilausuman mukaisesti, että jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan unionin instituutiot perustavat pysyvän koordinointitoimiston sekä kielensuunnittelun ja kielentutkimuksen asiantuntijoiden muodostaman neuvoa antavan lautakunnan. EFNILkorostaa, että toimisto ja asiantuntijalautakunta voivat tukeutua olemassa olevien verkostojen, kuten EBLULin, ELCin ja EFNILin, ammattitaitoon ja asiantuntemukseen. Euroopan unionin tulee tukea näiden asiantuntijaryhmien työtä. EFNIL ehdottaa, että Euroopan komissio luo tälle tuelle välttämättömän laillisen perustan.
3. Kansallisten ja Euroopan poliittisten toimien tulisi olla määrätietoisia ja perustua luotettavaan lingvistiseen tietoon. Kielellisiä tilanteita ja puhujien kielellisiä asenteita koskevaa empiiristä aineistoa pitäisi koota säännöllisesti, jotta kansalliselle ja Euroopan kielipoliittiselle seurannalle luodaan riittävä ja tarpeellinen perusta. Ehdotamme, että taloudellista ja institutionaalista tukea myönnetään (a) kansallisten sähköisten kieliaineistojen yhtenäistämiseen ja kehittämiseen ja (b) Euroopan unionin laajuisten surveytutkimusten, kuten Euroopan kielimonitoroinnin, kehittämiseen; monitorointi on (kielen kentällä) tarkoitukseltaan ja yksityiskohdiltaan samanlainen kuin Euroopan sosiaalialan surveytutkimukset.
4. EFNILin käsityksen mukaan uudistussopimuksessa ja muissa Euroopan unionin virallisissa asiakirjoissa mainittu Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioitus tulisi korvata termillä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden aktiivinen edistäminen.
